-
Ruotnasat ja šattut maid sáhttá borrat
Ruoná šattut giđđat
Gohkken oktavuođas geahčadeimmet makkár šattuiguin sáhttá ráhkadit njálgga biebmu. Mii ávkkástallat lagas resurssaid ja luonddu šattuid viežžat.
Govas leat muhtin šattut maid sáhttá borrat. Dáin lea vejolaš ráhkadit máli, deaja, bajáluša ja atná máistagiin. Ovdalgo áiggut borrat šattuid maid čoakkát eatnan alde de lea buorre doidit daid galbma čázis. Dat sáhttet orrut čázis moadde beavve ovdalgo fertet vurket daid.
Suoma bealde leat ráhkadan buori listtu gos čuočču sámegillii šattuid birra. Loga eanet dás.
Čuoggurássi/ Gáskálas
Alit lihtis lea čuoggurássi. Dainna sáhttá ráhkadit máli; de seaguha liemain ja máistagiin maid liiko, ovdamearkka dihte vilgeslávkki, paprihkkapulvara, kajennebihppora, fenihkkala ja eará. Čuoggurási sáhttá goikadit ja lea mávssolaš deadja jus háliidat ráidnet goruda. Goikelasttaid sáhttá láibedáigái seaguhit ja vaikke atnit máistagiin. Varas lasttaid sáhttá maid vurkodit jiekŋaskábes go leat duldestan dan 1 minuhtta álggos.
Iešguđetge šattut maid čoaggá luonddus
Gahpermuorjelasttat
Jus háliidat ávkkástallat gahpermuorjjimuora ovdalgo muorjjit šaddet, de sáhtát čoaggit aitto šaddan lasttaid ja ráhkadit deaja dain. Daid sáhttá varasnaga dahje goikaduvvon atnit.
Juopmu
Dál sáhttá fargga álgit jupmet, de don čoakkát juomu. Govas lea juopmolasttat gurut ravddas vuolemusas. Dan sáhttá vuoššat veaháš čáziin. De dat suddá ja lea njálggat borrat jiekŋalávccain dahje dušše lávccain ja sohkkariin. Jus leat olu čoaggan de sáhtát vurkodit jiekŋaskábes nu ahte dálvet maiddái beasat borrat dan. Das lea olu C-vitamiidna.
Skvallergálla
Skvallergálla lea govas vuolemusas olgeš bealde. Dát lea šattu maid dološ gilvvagárddiin láveje báhpagárddiin ja eará allahearrá gilvvagárddiin Davvi-Norggas. Dan sáhttá maid gilvit. Das lea dakkár máhku mii muittuha sihke lávkki ja gálla. Dainna sáhttá ráhkadit máli, pesto ja bidjat láibedáigái. Dan vurkoda jiekŋaskábes jus ii bora ovttatmanos
