-
Báhkkol (chaga)
Gos šaddá?
Báhkkol njáhká soagi beasi čađa, stuorru ja sáhttá šaddat 5-40 cm stuoru diamehteris. Báhkkol šaddá dego loasttar soagi hávvái, ja várjala soagi. Orru dego ahte báhkkol šaddá dávjjimus das gos muoras lea sivva, nugo das gos lea oaksi gáhččan eret, danin gávdnat mii báhkkola sogiin mat leat lahka viesuid dahje luottaid. Šaddu šaddá Skandinávias, Nuorttabealde Eurohpás, Ruoššas, Koreas ja Davábealde Amerihkás. Norggas maid šaddet, muhto eai šatta nu stuorrát, ja leat dávjjimus boares sogiin (muhto sáhttá maid nuorabuš sogiin.) Báhkkola sáhttá leat álkimus gávdnat dálvet ja čakčat, ja dat sáhttá maid šaddat eará muorain go sogiin, nugo beaikkain. Mot lea oaidnit? Dat lea oaidnit dego ruškes dahje measta čáhppes jorbalágan guoppar. Dat lea hui garas ja leat stuora luddestagat juohke guvlui, mii dahká ahte lea olggosoaidnit dego buollán koalla. Guoppar sáhttá leat moalas ja sáhtát doaččit bihtáid Bájil-skoarppas. Báhkkola sisbealli lea fiskat dahje fiskesruškes. Siskkimuš oassi báhkkolis lea muttát garas, ja soagi beasi vuostá lea dávjá ruosta rukses ivdni. Masa lea ávkin? Báhkkolis leat hui máŋga vitamiinnat, dat lea buorre dearvvašvuhtii, sáhttá eastadit borasdávdda ja dat várjala olu gorudis. Das lea dat garraseamos lunddolaš antioksidánta mii lea goassege gávdnon. Buot dain medisiinnalaš guobbariin jáhkkit mii ahte báhkkolis leat eanemus medisiinnalaš iešvuođat. Dat lea geavahuvvon máŋgga buozanvuođaide, nugo borasdávdii, čoavjebákčasii, alla varradeddui, golgodávdii, HIV ja diabetesii. Báhkkola ii sáhte borrát muhto geavahuvvo dálkkasin ja sáhtát maid ráhkadit deaja dainna.
Gáldu: Urtenes Planteleksikon, Chaga, <http://www.rolv.no/urtemedisin/medisinplanter/inon_obl.htm> [23.09.15] http://jughandlesfatfarm.com/wp-content/uploads/2011/12/Chaga-mushroom.jpg
